Peleihin tutustuminen ja niistä kirjoittaminen tuntui vaikealta. Olen aina ollut sitä mieltä, että minulta puuttuu peligeeni eli olen yleensä jättänyt pelaamisen muiden ajanvietteeksi.
Mutta kun on tehtävä annettu pitää se myös tehdä eli tutustuin Älypään tarjoamiin peleihin ja visoihin. Visat tuntuivatkin olevan minulle sopivia - olihan aiheena esim. kirjallisuus.
Vaikka tietovisa ei ole varsinainen peli sai se nopeasti pelillisiä muotoja eli esiin tuli piirteitä, jotka ainakin itse liitän pelaamiseen.
1. pelissä voi voittaa tai hävitä
2. häviäminen on noloa (tulos kirjallisuusvisassa oli "lukutaidoton" )
3. pelaamista on pakko jatkaa / vielä minä sinulle/koneelle näytän (ainakin kunnes pääsee tasolle kirjastotäti)
Google Image Labeler - kuvien asiasanoittaminen oli hauskaa - pelasin siis jonkun tuntemattoman kanssa? Tätä voisi käyttää vaikka opetuksen apuna.
Toisaalta pelit ovat ajanvietettä ja peliin keskittyminen rentouttaa.
Luin myös Frans Mäyrän artikkelin Internet-pelaamisen muodonmuutos (Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsaus 4/2006) . Paljon ajatuksia herättäviä tietoja; pelaajien ja erityisesti naispelaajien määrä on hurja, pelien sosiaalinen ulottuvuus ja joiden yksittäisten pelien valtava suosio. Mäyrä toteaa pelimaailman olevan kokoajan muutoksessa
Pitääkin etsiä löytyykö uudempia tutkimuksia. Ja löytyi ainakin tieto, että vuonna 2009 on aloitettu Suomen Akatemian rahoittama suurhanke ”Digitaalisten pelikulttuurien synty” . Jään kuulolle.
27.1.2010
26.1.2010
Wikispace ja miellekartat
Oman profiilisivun luominen Wikispaceen tökki hämmästyttävän monta kertaa, jotenkin onnistuin kadottamaan valmiin pohjan, mutta oma profiili jäi uupumaan. Syykin toki selvisi - en ollut kirjautunut palvelun käyttäjäksi - tunnen ilmiselvää väsymystä kirjautumisiin. En siksi, että haluaisin varjeltua verkon mahdollisilta möröiltä, olen vain täysin tietämätön mihin kaikkiin palveluihin olen kurssin aikana itseni lykännyt. Haittaa siitä tuskin on.
Samanaikaisesti liityin (tämän siis muistan) yhden projektin kautta Ningin käyttäjäksi. Ning tuntui helpolta ja kätevältä. Tosin emme ole vielä ehtinet käyttää sitä kaikessa laajuudessaan, esimerkiksi yhteisten dokumenttien työstämiseen.
Miellekarttaohjelmat eivät sytyttäneet. Minulle miellekartta on ajatusten selkeyttämistä nopeasti - teen sen mieluiten kynällä ja paperilla. Ohjelmalla saa toki näyttävämpää tulosta, varsinkin jos on tarkoitus esitellä miellekartta muille. Ohjelmat sopivat varmaan yhdessä työskentelyyn.
Perusteellisemmin tutustuin (lukemalla en tekemällä) MindMeisterin käyttöön opetuksessa ja opiskelussa.
Mindmappeja en ole omissa opetuksissani käyttänyt ja päätin etsiä asiasta lisätietoa opetuksen näkökulmasta. Miellekartoista ja käsitekaavioista löytyi runsaasti tietoa.
Päädyin Oulun Yliopiston Oppimisklinikan sivuille, josta löytyi mm. testejä, joiden avulla saattoi testata millainen kouluttaja/ohjaaja olen.
Mielenkiintoinen oli myös Sosiaalinen media opetuksessa- kirjan blogi. Olinkin lukenut jo kirjan, mutta hienoa, että voin selailla sitä vielä verkossa ja seurata blogissa käytävää keskustelu, julkaistuja esitelmiä etc.
22.1.2010
Wikisuunnittelumallit
Wikisuunnittelumallit voisivat olla nimeltään suunnittelukeinoja. Malli-sana viittasi mielessäni valmiiseen alustaan/lomakkeeseen, jonka avulla wikin voisi helposti toteuttaa. Ennakko-odotukset veivät siis aluksi harhaan ja malleista ei oikein saanut tolkkua.
Kun sitten aloin selata eri osia (People Patterns, People Anti-Patterns, Adoption Patterns, Adoption Anti-Patterns) oivalsin, että kyse on tavallaan hyvistä ja huonoista käytännöistä. Wikien tekemisestä on syntynyt kokemusta, joka voidaan mallien muodossa jakaa muille. Vinkeistä syntyy kokonaisuus, josta on apua oman wikin suunnittelussa ja toteutuksessa (luultavasti):Suunnittelumalli toimii myös tsekkauslistana. Malleista voi poimia aina muutaman ja miettiä niiden avulla omaa wikiä, blogia etc.
Mietinkin malleja siitä näkökulmasta, että olisimme perustamassa työpaikalle yhteistä wikiä jonkin rajatun aiheen ympärille.
Ainakin muutamaa mallia olisi aluksi hyvä miettiä:
Do it all (antimalli)– miten välttää se, että osaavin henkilö tekee kaiken muiden puolesta. Wikin yhteisöllisyys lässähtää heti alkuunsa.
Tärkeää olisikin, että porukassa olisi mukana Champion, joka olisi keskimääräistä osaavampi ja kokeneempi wikin suunnittelussa, mutta osaisi myös kannustaa ja rohkaista muita. Champion voisi myös kouluttaa muita.
New starterista olisi hyötyä perehdyttämisessä ja uuden työntekijän opastamisessa alusta alkaen wikin käyttöön.
Malleihin oli kuitenkin melko raskasta tutustua – teksti oli aika tylsästi jäsennetty ja monet mallit jäivät hämäriksi. Myös suunnittelu- ja antisuunnittelumallien ero ei aina selvinnyt eli aina en tiennyt kumpaa luin (vika omien korvien välissä?).
Kun sitten aloin selata eri osia (People Patterns, People Anti-Patterns, Adoption Patterns, Adoption Anti-Patterns) oivalsin, että kyse on tavallaan hyvistä ja huonoista käytännöistä. Wikien tekemisestä on syntynyt kokemusta, joka voidaan mallien muodossa jakaa muille. Vinkeistä syntyy kokonaisuus, josta on apua oman wikin suunnittelussa ja toteutuksessa (luultavasti):Suunnittelumalli toimii myös tsekkauslistana. Malleista voi poimia aina muutaman ja miettiä niiden avulla omaa wikiä, blogia etc.
Mietinkin malleja siitä näkökulmasta, että olisimme perustamassa työpaikalle yhteistä wikiä jonkin rajatun aiheen ympärille.
Ainakin muutamaa mallia olisi aluksi hyvä miettiä:
Do it all (antimalli)– miten välttää se, että osaavin henkilö tekee kaiken muiden puolesta. Wikin yhteisöllisyys lässähtää heti alkuunsa.
Tärkeää olisikin, että porukassa olisi mukana Champion, joka olisi keskimääräistä osaavampi ja kokeneempi wikin suunnittelussa, mutta osaisi myös kannustaa ja rohkaista muita. Champion voisi myös kouluttaa muita.
New starterista olisi hyötyä perehdyttämisessä ja uuden työntekijän opastamisessa alusta alkaen wikin käyttöön.
Malleihin oli kuitenkin melko raskasta tutustua – teksti oli aika tylsästi jäsennetty ja monet mallit jäivät hämäriksi. Myös suunnittelu- ja antisuunnittelumallien ero ei aina selvinnyt eli aina en tiennyt kumpaa luin (vika omien korvien välissä?).
19.1.2010
Kirjastojen asikaswikit
Tutustuminen kirjastojen asiakaswikeihin vei moneen suuntaan, tässä muutama poiminta.
The Ohio University Libraries Biz Wiki -opetusvideoita esim. tiedonhausta.
Satutunti -tätä voisi käyttää vaikkapa pientenlasten kielikoulussa (muuten hieman kökkö).
Lopuksi päädyin Library Journalin sivuille selaamaan kirja-arvosteluja.
Asiakkaille suunnatuista wikeistä (Librarywikis) puuttui kyllä se jokin. Helposti tarjonta on liian pliisua ja epäajankohtaista tai sitten tavaraa on aivan liikaa. Kun netti jo itsessään on varsinainen runsauden sarvi kannattaisi kirjastojen sivuilla ehkä tarjota selkeyttä ja jäsennystä. Kaikkea ei ole pakko kertoa nyt ja heti, vaan tuomalla kerralla esiin vain olennaisia asioita voidaan sivut pitää myös riittävän elävinä.
The Ohio University Libraries Biz Wiki -opetusvideoita esim. tiedonhausta.
Satutunti -tätä voisi käyttää vaikkapa pientenlasten kielikoulussa (muuten hieman kökkö).
Lopuksi päädyin Library Journalin sivuille selaamaan kirja-arvosteluja.
Asiakkaille suunnatuista wikeistä (Librarywikis) puuttui kyllä se jokin. Helposti tarjonta on liian pliisua ja epäajankohtaista tai sitten tavaraa on aivan liikaa. Kun netti jo itsessään on varsinainen runsauden sarvi kannattaisi kirjastojen sivuilla ehkä tarjota selkeyttä ja jäsennystä. Kaikkea ei ole pakko kertoa nyt ja heti, vaan tuomalla kerralla esiin vain olennaisia asioita voidaan sivut pitää myös riittävän elävinä.
Erityiswikit
Tehtävänä oli tutustua erialojen wikeihin. Suomenkielisen wikipedian sivuilla on luetteloa suomalaisista erialojen wikeistä. Lähempään tarkasteluun valitsin Lakiwikin, johon en jostain syystä ollut törmännyt aiemmin. Lakiwiki ei noudata ulkoasultaan wikipedian "formaattia", mutta perustuu kuitenkin samoihin julkaisuperiaatteisiin.
Lakiwikissä on parisataa artikkelia, jotka on jaoteltu luokkiin, esimerkiksi eu-oikeus, ihmisoikeudet, jäämistöoikeus etc. Tietosisältö vaikuttaa kuitenkin varsin keskeneräiseltä, enkä käyttäisi tätä wikiä ainoana lähteenäni. Kummallisin osio on henkilöt, asianajajalistaus toi tiedot vain John Grishamista.
Muutoksia sivulle näyttää päivittyvän melko tiuhaan. Kaipasin aiemmin wikeille perinteisen mallin mukaan tekijää tai kustantajaa, Lakiwikillä sellainen on - Edita Publishing.
Lakiwikissä on parisataa artikkelia, jotka on jaoteltu luokkiin, esimerkiksi eu-oikeus, ihmisoikeudet, jäämistöoikeus etc. Tietosisältö vaikuttaa kuitenkin varsin keskeneräiseltä, enkä käyttäisi tätä wikiä ainoana lähteenäni. Kummallisin osio on henkilöt, asianajajalistaus toi tiedot vain John Grishamista.
Muutoksia sivulle näyttää päivittyvän melko tiuhaan. Kaipasin aiemmin wikeille perinteisen mallin mukaan tekijää tai kustantajaa, Lakiwikillä sellainen on - Edita Publishing.
Suomalaisten erikoisalojen wikivalikoima on pieni ja ei niin vakuuttava. Toisaalta aina voi eksyä onnistuneesti Tuotewikistä päädyin Kulutusjuhlablogiin, joka taas vei .... tai veisi jos aikaa riittäisi. Mielenkiintoista tämä tiedon, näkökulmien ja mielipiteiden kietoutuminen.
7.1.2010
Kirjasto wikisee
Tutustuin molempiin kirjastowikeihin: Albany County Public Library - Albystaff wiki vaikutti hieman aneemiselta, kovin harvoin päivittyvä.
University of Minnesota Libraries Staff Wikissä asiaa oli niin runsaasti, etten oikein saanut siitä mitään tolkkua. Löysin kuitenkin kiinnostavan osion ” Information Literacy Toolkit for Librarians”, jossa oli esimerkiksi UML:n Deliciousiin tallentamat linkit, kirjaston aineistotietokantojen opetusta etc. Varsinainen sisäinen informaatio näyttää ulkopuoliselle avautuvan huonosti, mutta yleisemmät aiheet kiinnostivat.
Kirjastot.fin yhteinen keskustelupalsta ei vaikuta kovin aktiiviselta. Voisi olla tarpeellinen, mutta näyttää siltä, että jokin asia ryöpsähtää hetkeksi keskustelun ytimeen ja katoaa miltei saman tien, ehkä palatalseen uudelleen. Näinhän käy toki monien muidenkin asioiden/aiheiden kanssa.
Selailin myös Kirjastowikiä , mutta sitäkin vaivannee jonkinlainen uupumus, alkuunsa.
Edellä olevien tutkailujen jälkeen en suuremmin innostu uusista wikeistä.
University of Minnesota Libraries Staff Wikissä asiaa oli niin runsaasti, etten oikein saanut siitä mitään tolkkua. Löysin kuitenkin kiinnostavan osion ” Information Literacy Toolkit for Librarians”, jossa oli esimerkiksi UML:n Deliciousiin tallentamat linkit, kirjaston aineistotietokantojen opetusta etc. Varsinainen sisäinen informaatio näyttää ulkopuoliselle avautuvan huonosti, mutta yleisemmät aiheet kiinnostivat.
Kirjastot.fin yhteinen keskustelupalsta ei vaikuta kovin aktiiviselta. Voisi olla tarpeellinen, mutta näyttää siltä, että jokin asia ryöpsähtää hetkeksi keskustelun ytimeen ja katoaa miltei saman tien, ehkä palatalseen uudelleen. Näinhän käy toki monien muidenkin asioiden/aiheiden kanssa.
Selailin myös Kirjastowikiä , mutta sitäkin vaivannee jonkinlainen uupumus, alkuunsa.
Edellä olevien tutkailujen jälkeen en suuremmin innostu uusista wikeistä.
Wikipediaa tutkimassa
Wikipedia on tuttu - tiedonhaussa siihen törmää usein, mutta harvemmin sitä tulee selattua systemaattisesti eli Wikipedian artikkelit tulevat yleensä osana esim. googlaamalla tehtyä tiedonhakua.
Mielenkiintoisimpia nostoja olivat Suositeltavat sivut ja Hyvät artikkelit, joiden valinta perustuu vertaisarviointiin. Myös luokanmukainen selaus näytti toimivalta.
Vertailin hieman Wikipediaa ja Facta-tietopalvelua. Tietojen luotettavuuden arviointi on todella vaikeaa - jotta voisi sanoa artikkelin sisällöstä jotain, pitäisi luonnollisesti tarkistaa käytetyt lähteet ja verrata keskenään kokonaisia artikkeleita. Yhdenkin artikkelin läpikäynti olisi melkoinen homma, joten arviointi perustuu usein periaatteeseen "näyttää luotettavalta".
Valitsin vertailukohteeksi eksistentialismia käsittelevät artikkelit. Wikipedian artikkeli oli huomattavasti pidempi ja vaikutti lähteineen perusteelliselta. Artikkelista sai pohditumpaa tietoa kuin Factasta, joka tyytyi lähinnä vain sanakirjamaisesti selittämään käsitteen ja mainitsemaan suuntauksen päävaikuttajia. Wikipediassa oli myös enemmän viitteitä syventävään kirjallisuuteen.
Sitaatti Wikipedian Eksistentialismi- artikkelista
” Olemassaolossaan ihminen on "heitetty maailmaan". Hän on sekä täysin vapaa valitsemaan olemuksensa ja arvonsa että tähän pakotettu. Tästä ristiriidasta seuraavaa elämän peruskokemusta kutsutaan ahdistukseksi (Angst).”
Sopii näin lomaltapaluun tunnelmiin.
Yksi Wikipedian ongelma - näin kirjojen käyttöön tottuneelle - lienee siinä, että verkossa vapaasti julkaistu tietosanakirja ei personoidu - ei tekijää, ei tiettyä kustantajaa (totta, onhan wikipediakin tavallaan kustantaja). Aiemminhan nämä ovat voineet olla laadun takeena. Monelle Wikipedian käyttäjälle myös se lienee laadun tae.
Mitä enemmän erilaisen tiedon kanssa joutuu puljaamaan, sitä varmemmin kaikki tieto tuntuu epävarmalta (Angst, Angst).
Mielenkiintoisimpia nostoja olivat Suositeltavat sivut ja Hyvät artikkelit, joiden valinta perustuu vertaisarviointiin. Myös luokanmukainen selaus näytti toimivalta.
Vertailin hieman Wikipediaa ja Facta-tietopalvelua. Tietojen luotettavuuden arviointi on todella vaikeaa - jotta voisi sanoa artikkelin sisällöstä jotain, pitäisi luonnollisesti tarkistaa käytetyt lähteet ja verrata keskenään kokonaisia artikkeleita. Yhdenkin artikkelin läpikäynti olisi melkoinen homma, joten arviointi perustuu usein periaatteeseen "näyttää luotettavalta".
Valitsin vertailukohteeksi eksistentialismia käsittelevät artikkelit. Wikipedian artikkeli oli huomattavasti pidempi ja vaikutti lähteineen perusteelliselta. Artikkelista sai pohditumpaa tietoa kuin Factasta, joka tyytyi lähinnä vain sanakirjamaisesti selittämään käsitteen ja mainitsemaan suuntauksen päävaikuttajia. Wikipediassa oli myös enemmän viitteitä syventävään kirjallisuuteen.
Sitaatti Wikipedian Eksistentialismi- artikkelista
” Olemassaolossaan ihminen on "heitetty maailmaan". Hän on sekä täysin vapaa valitsemaan olemuksensa ja arvonsa että tähän pakotettu. Tästä ristiriidasta seuraavaa elämän peruskokemusta kutsutaan ahdistukseksi (Angst).”
Sopii näin lomaltapaluun tunnelmiin.
Yksi Wikipedian ongelma - näin kirjojen käyttöön tottuneelle - lienee siinä, että verkossa vapaasti julkaistu tietosanakirja ei personoidu - ei tekijää, ei tiettyä kustantajaa (totta, onhan wikipediakin tavallaan kustantaja). Aiemminhan nämä ovat voineet olla laadun takeena. Monelle Wikipedian käyttäjälle myös se lienee laadun tae.
Mitä enemmän erilaisen tiedon kanssa joutuu puljaamaan, sitä varmemmin kaikki tieto tuntuu epävarmalta (Angst, Angst).
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)